Entradas

7.8 Poesías de Andrés Alencastre Gutiérrez (Kilku Waraka) 1/8

Imagen
A decir de Arguedas Kilku Waraka fue el más grande poeta quechua de la historia. La traducción de los poemas de ‘Taki Parwa’ corresponden al también poeta Odi Gonzales Jiménez. 7.8.1 Puma Phuyupa wawan oqe misi phiña uywa rumi maki orqollantam purichkanki ritillantam kumu kumu. Phiña phiña qawarispam phuyutaraq picharinki chupaykita maywirispam orqokunata maytunki. Chawar kichka sunkaykiwan intitaraq llakllachinki qalluykitaq sansaq puka yawartaña llaqwarichkan. Apukunapa sumaq uywan inkakunapa yupaychanan, yarqasqachu purichkanki aychatachu maskachkanki? Hamuy ñoqa qarasqayki kay sonqoyta qasurispa, qasqoy patapi tallaykuy llakiykunata ñitiykuy. Qaqa haspiq silluykiwan hankuykunata watariy hinaspataq puñuchiway ama llaki muchunaypaq. Puma Tiznado gato, crío de la niebla airada fiera, garra de piedra deambulas por los cerros cabizbajo por la nieve. Acechando con furor  barres la niebla laceando con tu rabo lías montañas. Espinos filudos tus bigotes al sol deslumbran, relucientes ca...

7.7 Poesías de José María Arguedas

Imagen
A decir de Hildebrath C., el mayor escritor peruano. 7.7.1 Tupaq Amaru kamaq taytanchikman (haylli-taki)  Tupaq Amaru, Amarup churin, apu Sallqantaypa ritinmanta rurasqa; llantuykim, apu suyu llantunhina sonqo ruruykupi mastarikun, may pachakama. Qamqa karuta, amaru ñawiykiwan, wamancha kanchariyninwan, qawarqanki. Kaypim kachkani, yawarniykiwan kallpachasqa, mana wañusqa, qaparispa. Qaparichkani, llaqtaykim kani, runayki; qampa mosoqmanta rurasqaykim nunay, weqey, mana tanisqa kiriy. Qam rimasqaykimanta, yawar mikuq qeqlla españulwan maqanakusqaykimantam, uyanta toqasqaykimantam, yawarniyki timpuq hallpapi timpusqanmantam manaña sonqoypi qasilla kanñachu. Rupayllañam kan, amaru cheqniyllañam kan, supay wiraqochakunapaq, sonqoypi. Mayum takichkan, tuyam waqachkan, wayram muyuchkan, ischum, tuta punchaw sukachkan. Wamanikunap, apukunap kirunpi, riti sutuchkan, llipipichkan. Hatun mayunchikmi qaparichkan. ¡Maypitaq kanki ñoqaykurayku wañusqaykimanta! Taytay: mayukunata uyariykuy, sut...

7.6 Poesías de César Guardia Mayorga

Imagen
Poeta, filósofo, quechuólogo escribió poesías con el seudónimo ‘kusi pawqar’. 7.6.1 Qampaq Umaypim yuyayniyki patpatachkan, pillpintup raphranhina mana samaq. Rinriypim sutiyki tuta punchaw sirwan, mana wayrap apasqan mana pipas uyarisqan. Sonqoypim waylluyniyki kawsan, arwi qorahina arwiwaspa. Llakispa, asiq tukuni, mana pipas llakisqayta musyananpaq. Qamllam, sonqoypi cheqapta yachanki, imay kusikusqayta, haykaq llakikusqayta. Para ti En mi mente palpita tu recuerdo, como alas de mariposa, sin descanso. En mis oídos vibra tu nombre noche y día, sin que nadie lo oiga, sin que se lo lleve el viento. En mi corazón vive tu amor, aprisionándome como enredadera. Sufriendo, simulo reír para que nadie sospeche siquiera que sufro. Sólo tú sabes en mi corazón cuánto me alegro en verdad, cuánto en verdad sufro! 7.6.2 ¿Imanaykusaqtaq? Imanaykusaqtaq kunanqa, llakiymi kichkahina sonqoyta nanachichkan. Imanaykusaqtaq kunanqa, yuyayniykim tutahina punchawniyta tutayachichkan. Imanaykusaqtaq kunanqa...

7.5 Poesías de Ciro Alfredo Gálvez Herrera

Imagen
Autor del Renacimiento Andino, ex ministro de cultura, poeta. 7.5.1 ¡Kutisaq! Sapayniypim wayra ¡ripukuy! niwaq wiksaymanta hasapakuspa yarqaymanta kaptin. Ripusqay punchawñataqmi, orqokuna, chaqrakuna waqarqa; rumikuna, sachakuna, mayupas, qowikuna, uywakuna, atoqkunapas, ¡wañuyni unanchaq tukupas! Allqoypa anyayninkunam rikchakapuwaq aychaymanta rurasqa charango cuerdakuna nanaywan siptikuq karunchakusqaymanhina. Ripuytaqa ripukurqanim, chu, llaqtaypim sonqoyta saqerqani, yuyarisqay wawqeykunatapas sara ukupi pukllachkaq qala chaki warmakunatahina. Mamaytapas yuyarinim waqasqanpi sutuchkaq weqeyoqta; chaqraykunata, uywaykunatapas, yanaytañataq mayu patanpi samayninwan kuyayninta chayachimuwachkaqtahina. Kunanñataqmi kay karu llaqtapi, mana nunayoq runap llaqtanpi, musyanim llaqtaymanta hamuq wayrata kutichikuwayta munaspa, musyaykim yanallay lliw ima hapisqaypi musyanim qamwan sonqoy kasqanta chayraykum ¡kutisaq! llaqtayman. ¡Volveré!  El aire en silencio me decía que me vaya,...

7. Poesías/Harawikuna 1/4: Tupac Amaru, Elegía a Atahualpa wañuy

Imagen
7.1 Hatarimuy runasimi Sumaq runasimilláy. ¿Maypitaq kunan kawsachkanki? Chuklla wasi perqankunapi uyarayastin yana tullpap uchpanwan pukllakustin, allpa mankapi pusa pusa lawata qaychirispa kullu wisllawan qarakuykustin. Kuyasqay runasimilláy ¿Maypitaq kunan yachachkanki? Purunkunap wayranpi orqokunap qapariyninpi mayukunawan rimapakustin kuka kintuchata akuykustin. Wayllukusqay runasimichallay ¿May ñannintataq kunan puririnki? ¿Maytaq ñawpa runa qespichimusqayki? ¿Maytaq ñawpa llaqta paqarichisqayki? ¿Maypitaq kachkankichik sonqokuna? Kunanyá qawariykuwayku runasimichalláy kaynata kunan ñakarichkaptiyku llakipayakuq qori sonqoyki mosoqmanta kamachikamuchun Ama qella, ama llulla, ama suwa kanaykupaq! hatarimuy runasimi! Traducción Levántate runasimi Mi lindo quechua ¿Dónde vives ahora? escuchando atento, en las paredes de cada choza jugando con la ceniza del fogón negro, removiendo en la olla de barro tu pobre sopa de cebada, y sirviéndote con cucharón de palo. Mi querido quechua ¿Por...

Dramas 4/7: Trilla de Salcabamba Wayna Mantilla

Imagen
6.4 Qachwa. Trilla de Salcabamba.  Mujeres: Laqaykamuway rataykamuway sillkawchay walichallaypa patachallanman sillkawchay llikllachallaypa manyachallanman sillkawchay,  akakaw sillkawchay (2)  Hombres:  Wallpa wasintam yaykumuni wallpa llustisqa llustisqayki qowi wasintam yaykumuni qowi llustisqa llustisqayki, chayna chaynallam llustisqayki (4)  anku kichkata sarumuni mana qawariq atispa waqra rumita sarumuni mana qawariq atispa chayna chaynallam sarusqayki (4)  Mujeres: Tusukuykuy kusikuykuy puriqkuna runa (2)  waknachaman kaynachaman puriqkuna runa (2)  kasuykichu willaykichu alverjonischallay (2)  pikicha sayay runachataqa alverjonischallay ama pusallay runachataqa alverjonischallay Hombres: Munaykichu qawaykichu alverjonischallay (2)  qesa uma pasñachataqa alverjonischallay tampa chukcha pasñachataqa alverjonischallay Mujeres: Qawarimuy erayoq añaskunata qawarimuy erayoq atoqkunata añascha pukllaykullanku atoq kuyallay pukllaykullan...