4.3 Ejercicios: Comparación de textos. Pentavocal vs Trivocal



Texto 1:

a) Modelo pentavocal

Qori qochaman risunchik, hinaspa willamusunchik ama qopa wischunankupaq, sumaqllaña qochanchik kananpaq, wawqeykuna panaykuna yanapanakusunchik qochanchikkuna ama qhellichakunanpaq.

b) Modelo trivocal

Quri quchaman risunchik, hinaspa willamusunchik ama qupa wischunankupaq, sumaqllaña quchanchik kananpaq, wawqiykuna panaykuna yanapanakusunchik quchanchikkuna ama qhillichakunanpaq.

Traducción

Iremos a la laguna de oro (Calca -Cusco), luego avisaremos para que no boten basura, para que nuestra laguna esté hermosa, hermanos y hermanas ayudémonos para que nuestras lagunas no se ensucien.

Texto 2:

a) Modelo pentavocal

Wawqe panaykuna, kay napayniyta chaskiychik tukuy sonqoywan apachisqayta,

Ñoqanchik kanchik taytanchik inka, chanka churinmi, chaymi qasqonchikta sayachina, senqanchikta qoqarina; mana imata manchakuspa, pimantapas penqakuspa; weqenchik manañam sutunqañachu, manañam qonqorikusunchu...ayqekuy, qechupakuy pachaqa ñam tukurunña, ñam pampasqaña, qonqasqañam, qopa patapi wischusqañam.

Kunanqa llamkasunchik llapanchikrayku yanapakuspa, qesakunata hatallichisun pesqo churinkupahina qoñi qoñiylla, mana qollqeta pisichispa, ama qellakuspa. Kay ruraykunawan qepa qepa kasqanchikmanta ñawpaqman kawsayninchikta perqasunchik. Chaynallataq qechwa siminchikta qaparkachaspa rimasun, yachaykunata qellqasun, mastarisun, aswanraq poqonanpaq, qorihina sisarinanpaq; mana usukunanpaq, mana qollonanpaq.

Wawqellaykuna qochukusun, taqllarikusun.


b) Modelo trivocal

Wawqi panaykuna, kay napayniyta chaskiychik tukuy sunquywan apachisqayta,

Ñuqanchik kanchik taytanchik inka, chanka churinmi, chaymi qasqunchikta sayachina, sinqanchikta quqarina; mana imata manchakuspa, pimantapas pinqakuspa; wiqinchik manañam sutunqañachu, manañam qunqurikusunchu...ayqikuy, qichupakuy pachaqa ñam tukurunña, ñam pampasqaña, qunqasqañam, qupa patapi wischusqañam.

Kunanqa llamkasunchik llapanchikrayku yanapakuspa, qisakunata hatallichisun pisqu churinkupahina quñi quñiylla, mana qullqita pisichispa, ama qillakuspa. Kay ruraykunawan qipa qipa kasqanchikmanta ñawpaqman kawsayninchikta pirqasunchik. Chaynallataq qichwa siminchikta qaparkachaspa rimasun, yachaykunata qillqasun, mastarisun, aswanraq puqunanpaq, qurihina sisarinanpaq; mana usukunanpaq, mana qullunanpaq.

Wawqillaykuna quchukusun, taqllarikusun.

Pronunciación trivocálica en un contexto hispano

Wawji panaykuna, kay napayniyta chaskiychik tukuy sunjuywan apachisjayta,

Ñujanchik kaniku taytanchik inka, chanka churinmi, chaymi jasjunchikta sayachina, sinjanchikta jujarina, mana imata manchakuspa, pimantapas pinjakuspa; wijinchik manañam sutunjañachu, manañam junjurikusunchu…                                                                                                                                                                                                        ...ayjikuy, jichupakuy pachaja ñam tukurunña, ñam pampasjaña, junjasjañam, jupa patapi wischusjañam.

Kunanja llamkasunchik llapanchikrayku yanapakuspa, jisakunata hatallichisun pisju churinkupahina juñi juñiylla, mana julljita pisichispa, ama jillakuspa. Kay ruraykunawan jipa jipa kasqanchikmanta ñawpajman kawsayninchikta pirjasunchik. Chaynallataj jichwa siminchikta japarkachaspa rimasun, yachaykunata jilljasun, mastarisun, aswanraj pujunanpaj, jurihina sisarinanpaj; mana usukunanpaj, mana jullunanpaj.

Wawjillaykuna juchukusun, tajllarikusun.

Traducción

Hermanos y hermanas, reciban este saludo que con todo mi corazón les hago llegar.

Nosotros somos descendientes de los Incas, de los Chancas, es por ello que debemos estar orgullosos y con la frente en alto, sin miedos ni vergüenza; ya no soltaremos más lágrimas, no más de rodillas…los tiempos de huidas y arrebatos ya pasaron, enterrados y olvidados están, es más, ya los arrojamos al basural.

Ahora trabajaremos ayudándonos por el bien común, construiremos hogares, así como lo hacen los pájaros para sus hijos, bien cálidos, sin malgastar los recursos y sin ocio. Con estas acciones, nuestro buen vivir remontaremos. De lo atrasados que estamos, construiremos hacia adelante. Del mismo modo, nuestro quechua hablaremos en tono alto, recopilando conocimientos para hacerlo madurar aún más, para que brille como el oro, sin mutilaciones ni extinciones.

Queridos hermanos alegrémonos, aplaudámonos.


Texto 3: página 7 del libro Antología quechua del Cusco.

a) Modelo pentavocal

Qosqo qhechwasimipi akllasqa rimaykuna

Antología quechua del Cusco

© Municipalidad Provincial del Cusco

© De fotografías y textos, sus autores

Mana pipa hurqonan kanan

Todos los derechos reservados

All rights reserved

QELLQA TUPACHIQ

César Itier

QELLQA TUPACHIQ YANAPAQKUNA

Luis Nieto Degregori

Jorge Alejandro Vargas Prado

QELLQA REQSIRICHIQ

Luis Nieto Degregori (José María Arguedaspa, César Itierpa, Gerald Taylorpa, Jean-Philippe Hussonpa ima qellqankuta ñawinchaspa)

QHECHWASIMIMAN T’IKRAQ (Qallariy, presentaciónkuna ima)

Georgina Maldonado

QEILLQA ALLICHAY YANAPAKUQ

Hilda Cañari Loaiza

SEQ’EKUNA QELLQAKUNA TUPACHIQ

Oswaldo Macedo

SEQ’EKUNA QELLQAKUNA TUPACHIQ

Oswaldo Macedo

QELLQA HURQOQ

Servicios Gráficos JMD

HURQUKUN

1000

HUK ÑEQEN QELLQA

Qosqo, Anta sitwa killapi, 2011 watapi (5000 hurqokun)

ISKAY ÑEQEN QELLQA

Qosqo, Inti raymi killapi, 2012 watapi

Perú suyu Biblioteca Nacionalpi 2012-05374 yupayniyoqwan depósito legal churasqa.


b) Modelo trivocal

Qusqu qhichwasimipi akllasqa rimaykuna

Antología quechua del Cusco

© Municipalidad Provincial del Cusco

© De fotografías y textos, sus autores

Mana piqpa hurqunan kanan

Todos los derechos reservados

All rights reserved

QILLQA TUPACHIQ

César Itier

QILLQA TUPACHIQ YANAPAQKUNA

Luis Nieto Degregori

Jorge Alejandro Vargas Prado

QILLQA RIQSIRICHIQ

Luis Nieto Degregori (José María Arguedaspa, César Itierpa, Gerald Taylorpa, Jean-Philippe Hussonpa ima qillqankuta ñawinchaspa)

QHICHWASIMIMAN T’IKRAQ (Qallariy, presentaciónkuna ima)

Georgina Maldonado

QILLQA ALLICHAY YANAPAKUQ

Hilda Cañari Loaiza

SIQ’IKUNA QILLQAKUNA TUPACHIQ

Oswaldo Macedo

SIQ’IKUNA QILLQAKUNA TUPACHIQ

Oswaldo Macedo

QILLQA HURQUQ

Servicios Gráficos JMD

HURQUKUN

1000

HUK ÑIQIN QILLQA

Qusqu, Anta sitwa killapi, 2011 watapi (5000 hurqukun)

ISKAY ÑIQIN QILLQA

Qusqu, Inti raymi killapi, 2012 watapi

Perú suyu Biblioteca Nacionalpi 2012-05374 yupayniyuqwan depósito legal churasqa.


Comentarios

Entradas más populares de este blog

Sufijos: ri/qa, raya, kamu, ykacha, ntin

Sufijos: pa(repetición), paku, ysi, má, sá, chá

Sufijos: rqu, -rqu-sqa, yku, spa, stin